Liekö konsultti käynyt kylässä vai mistä ihmeestä vakuutusyhtiön omistama yksityinen sairaala on keksinyt terveydenhuollon ammattilaisille hoivamestarin nimikkeen? Lähempi tarkastelu paljastaa hoivamestareiden olevan sairaanhoitajia, lähihoitajia ja jopa koulunkäyntiavustajia. Minua tämä hämmentää, saati sitten hoitoon hakeutuvaa potilasta. Hoivamestareiden lisäksi kyseinen sairaala kutsuu osaa sairaanhoitajista terveysmestareiksi ja osa löytyy hoitohenkilöstön nimikkeellä. Miksei sairaanhoitajaa kutsuta sairaanhoitajaksi?

Hämmennys kasvaa entisestään, kun osaamisensa sijaan ammattilaiset esittelevät harrastuksiaan yrityksen verkkosivuilla. Miten henkilökunnan harrastukset kuuluvat ihmisten hoitamiseen?

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä säädetään lailla. Tämän tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua. Kyseisessä laissa terveydenhuollon ammattihenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on saanut ammatinharjoittamisoikeuden (laillistettu ammattihenkilö) tai ammatinharjoittamisluvan (luvan saanut ammattihenkilö), sekä henkilöä, jolla on oikeus käyttää valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä (nimikesuojattu ammattihenkilö).

Sairaanhoitajat ovat laillistettuja ammattihenkilöitä, jotka tekevät hoitotieteeseen perustuvaa itsenäistä ja vastuullista työtä. Sairaanhoitajien tehtävänä on terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja hoitaminen sekä kärsimyksen lievittäminen.

Sairaanhoitajien osaamista ei pidä hämärtää epämääräisillä käsitteillä.

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 8/17

Uutta valinnanvapausmallia odotetaan syksyn aikana lausunnoille. Valinnanvapauden laajentamisen tarkoituksena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Asiakas voisi valita nykyistä monipuolisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia. Tavoitteena on, että asiakas pääsisi aiempaa nopeammin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle ja muihin palveluihin.

Lakiesitystä odotellessa organisaatioissa mietitään, kuinka hyvin nykyinen palvelutarjonta vastaa asiakkaiden tai potilaiden odotuksiin ja vaatimuksiin? Kuinka asiakas- tai potilaslähtöistä toiminta on ja kuinka se näkyy vai näkyykö?

Ruotsissa terveydenhuollon ammattilaiset lääkäreistä sairaanhoitajiin ovat nostaneet esiin käsitteen ihmislähtöinen hoitaminen, person-centred care. Se tarkoittaa ihmislähtöisyyttä, joka näkyy henkilökunnan ajattelutavassa ja toiminnassa.

Ajattelumallissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävä henkilö ja hänen perheensä ovat keskiössä, ihminen nähdään oman hoitonsa asiantuntijana ja tasavertaisena kumppanina. Hoidossa huomioidaan ihmisten tarpeet, arvot, perhetilanteet, sosiaaliset olosuhteet ja elämäntyyli.

Malli on nostettu keskiöön myös ruotsalaisessa hoitotyön lähijohtamiskoulutuksessa. Tutkimukset osoittavat, että ihmislähtöinen hoitaminen parantaa asiakkaan tai potilaan elämän- ja hoidon laatua, lisää tyytyväisyyttä ja turvallisuudentunnetta sekä vähentää hoitoaikoja ja kustannuksia.

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 7/17