Kesän kynnyksellä on hyvä tarkastella, mitä olemme saaneet alkuvuodesta aikaiseksi. Olemme kysyneet jäsenistöltämme muun muassa sitä, mihin työaika kuluu ja miten sairaanhoitajat toimivat huomatessaan epäeettistä toimintaa. Lisäksi olemme yhteistyössä Hoitotyön tutkimussäätiön kanssa kysyneet, miten näyttöön perustuva toiminta toteutuu. Kyselyillä olemme saaneet arvokasta tietoa teiltä, ja tätä tietoa olemme vieneet eteenpäin päättäjille ja medialle.

Suomessa kevättä on leimannut soteen ja rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvä vaikuttamistyö erilaisten kannanottojen ja lausuntojen sekä päättäjien tapaamisten muodossa. Myös kansainvälinen yhteistyö on ollut vilkasta, tästä esimerkkinä se, että tulin valituksi Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajana Euroopan sairaanhoitajaliiton (EFN) varapuheenjohtajaksi.

Alueelliset tapaamiset ovat tuoneet hyvän kuvan sairaanhoitajan työn iloista ja suruista eri puolilla maata. Olemme kevään aikana käyneet seitsemässä alueyhdistyksessä ja samalla vierailleet työpaikoilla tai jäsenilloissa. Sairaanhoitajaliiton saattohoitokiertuetta jatkettiin kahdella paikkakunnalla keväällä. Saimme hyvää palautetta, kaikkiaan noin 500 sairaanhoitajaa osallistui ilmaiseen koulutukseen kiertueen aikana.

Jäsenistöllemme ilmaiset webinaarit ovat jatkuneet teemoista akuutti kipu, motivoiva ohjaus ja ihmiskaupan uhrien tunnistaminen. Uutena jäsenetuna aloitimme kansalliset ja kansainväliset opintokäynnit. Toukokuun lopussa uudeksi jäseneduksi tuli vielä Tutkiva Hoitotyö-lehti.

Syksystä näyttää tulevan vähintään yhtä vilkas kuin keväästä, mutta tässä välissä hengähdämme ja toivotamme teille kaikille rentouttavaa kesää!

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 5/18.


Lång het vår

På tröskeln till sommaren är det bra att granska vad vi åstadkommit under början av året. Vi har frågat våra medlemmar bland annat vad arbetstiden används till och vad sjukskötare gör när de märker oetisk verksamhet. Dessutom har vi i samarbete med Stiftelsen vår vårdforskning frågat hur evidensbaserad verksamhet görs. Genom förfrågningarna har vi fått värdefull information av er och den informationen har vi fört vidare till beslutsfattare och media.

I Finland har våren präglats av påverkningsarbetet kring vårdreformen och begränsad läkemedelsförskrivning i form av olika ställningstaganden och utlåtanden samt möten med beslutsfattare. Även det internationella samarbetet har varit livligt, och exempel på detta är valet av Sjuksköterskeförbundets ordförande till vice ordförande för Sjukskötarnas europeiska organisation (EFN).

Regionala träffar har gett en bra bild av sjukskötararbetets glädje och sorger på olika håll i landet. Vi har under våren besökt sju regionala föreningar och samtidigt varit med på arbetsplatser och medlemskvällar. Vi fick bra respons, allt som allt cirka 500 sjukskötare deltog i gratis kurser under turnén.

Webinarier som är gratis för våra medlemmar har fortsatt om teman som akut smärta, motiverande handledning, igenkänning av offer för människohandel. Som ny medlemsförmån startade nationella och internationella studiebesök. I slutet av maj tillkom även tidningen Hoitotyö som ny medlemsförmån.

Hösten ser ut att bli minst lika livlig som våren, men innan dess drar vi andan och tillönskar er alla avslappnande sommar.

Nina Hahtela, Sjukskötarförbundets ordförande

Översättning Hans Falck

On aika kiinnittää huomiota sairaanhoitajien tekemän työn merkitykseen! Tämän viestin kansainvälinen sairaanhoitajaliitto (ICN) ja maailman terveysjärjestö (WHO) lähettävät helmikuun lopulla alkaneella kolmivuotisella Nursing Now -kampanjalla. Se nostaa maailmanlaajuisesti sairaanhoitajien profiilia ja asemaa väestön terveyden varmistajina. Kampanjalla vaikutetaan päätöksentekijöihin ja tuetaan sairaanhoitajien merkittävää työtä.

Sairaanhoitajat ovat avaintoimijoita tulevaisuuden muuttuviin terveystarpeisiin vastaajina. Jotta näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan, on sairaanhoitajien osaaminen otettava täysimääräisesti käyttöön. Osaamisen päivittämisen mahdollisuus on varmistettava täydennyskoulutuksella.

Sairaanhoitajien työ muuttuu ja kehittyy yhteiskunnasta ja ympäristöstä tulevien haasteiden sekä teknologian kehityksen myötä. Näiden uusien työnkuvien kehittämiseksi ja tukemiseksi tarvitsemme päätöksentekijöiden tuen. Hoitotyön näkökulman, sairaanhoitajien äänen, on oltava mukana kaikessa terveydenhuollon päätöksenteossa. Tämän varmistamiseksi tarvitsemme toimivaltaisia hoitotyön johtajia kaikille johtamisen tasoille.

Kampanja on saanut suojelijakseen Cambridgen herttuattaren Catherinen. Haastan nyt suomalaiset päätöksentekijät ja vaikuttajat sairaanhoitajien työn tueksi ja työn merkityksen puolestapuhujiksi! Kampanja kestää vuoteen 2020 saakka, joka on Florence Nightingalen syntymän 200-vuotisjuhlavuosi ja samalla globaali hoitotyön juhlavuosi.

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 4/18.

 

Kirjoitan tätä juttua ystävänpäivän aattoiltana talvisessa Espoossa. Viime viikolla julkaistiin Hoitotyön tutkimussäätiön ja Sairaanhoitajaliiton yhdessä tekemän kansallisen kyselyn tulokset näyttöön perustuvan toiminnan toteutumisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Sairaanhoitajaliiton yhtenä tavoitteena on lisätä sairaanhoitajien näyttöön perustuvaa toimintaa. Kyselyllä saatiin suuntaa-antava käsitys tilanteesta, joka sairaanhoitajan työssä ja työpaikoilla tällä hetkellä on.

Odotin itse hieman pelon sekaisin tuntein kyselyn tuloksia. Olenhan nähnyt niin monen työpaikan tilanteen ja todennut, että näyttöön perustuva toiminta on vain muutamien sairaanhoitajien ja, jos uskallan sanoa, yksittäisten esimiesten käsissä.

Näyttöön perustuva toiminta kyllä tunnistetaan, mutta sitä ei käytännössä juuri toteuteta. Emme siis tarjoa potilaillemme ja asiakkaillemme parasta mahdollista ajantasaista hoitoa. Kyselyssä näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamisen haasteiksi mainittiin organisaation sisäinen hierarkia, resurssien vähäisyys ja perusteettomat rutiinit. Syitä me osaamme kyllä keksiä.

Nyt haluaisin haastaa teidät kaikki. Tämän lehden ilmestymisen jälkeen on pian sairaanhoitajapäivät, ja teistä moni on tulossa sinne mukaan. Päivillä on useita toinen toistaan mielenkiintoisempia luentoja, joista voi ottaa opiksi. Etsitään kaikki ainakin yksi hyvä käytäntö, jonka nostamme keskusteluun omalla työpaikallamme. Näin voimme pienillä teoilla edistää näyttöön perustuvan toiminnan leviämistä.

Heli Naukkarinen, Sairaanhoitajaliiton varapuheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 3/18

Meilahden leikkaus- ja anestesiaosastolla työskentelevät sairaanhoitajat nostivat tammikuussa (HS 10.1.) esiin vakavan työturvallisuusongelman – uupumisen, joka johtuu kohtuuttomasta varallaolosta. Sairaanhoitajat tekevät töitä päivystävillä leikkausosastoilla jopa kolme viikkoa putkeen ilman oikeita vapaapäiviä.

Varallaolotunteja voi pahimmillaan olla jopa enemmän kuin varsinaisia tunteja. Tämän vuoksi omaa elämää on lähes mahdotonta suunnitella. Kuormitus lisää sairauspoissaoloja ja työpaikan vaihtoaikeita. Uupuneet ammattilaiset ovat uhka myös potilasturvallisuudelle.

Kierre pitää katkaista, etteivät kokeneet sairaanhoitajat vaihda työpaikkaa uupumisen vuoksi. Vaativasta työstä johtuen perehdytysajat ovat pitkiä, joten uudet rekrytoinnit eivät tuo nopeaa pelastusta tilanteeseen.

Ongelman esiin nostaneet sairaanhoitajat esittivät asiaan hyvän ratkaisuehdotuksen. He uskovat, että kierre voidaan ratkaista, jos vuorolistat mietittäisiin järkevämmiksi ja tasapainoisemmiksi ja palkkoja nostettaisiin. He ehdottavat myös leikkaustoiminnan jakamista blokkeihin, jotta yhden ja saman ihmisen ei tarvitsisi hallita kaikkea mahdollista.

HUS on ilmoittanut puuttuvansa asiaan, mutta miksi asioihin puututaan vasta niiden kärjistyttyä? Tilanne on ollut tiedossa jo kauan.

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 2/18

Sairaanhoitajaopinnoista noin kolmasosa on kliinistä harjoittelua. Työyhteisöissä tämä tarkoittaa usein jatkuvaa opiskelijaohjausta. Julkaisimme marraskuussa opiskelijakyselyn tulokset. Kyselyssä opiskelijat kertoivat kokemuksiaan niin opiskelusta kuin harjoittelustakin.

Liian moni sairaanhoitajaopiskelija ilmoitti kohdanneensa huonoa kohtelua harjoitteluissa. Erityisen loukkaavana opiskelijat kokivat sen, ettei heitä puhutella etunimillä vaan yleisesti opiskelijoina. Opiskelijoiden toiveena oli, että ohjaajat ovat kiinnostuneita opiskelijoista, heidän opiskelutavoitteistaan ja ohjauksestaan. Mielestäni aika kohtuullisia toiveita.

Tämän päivän opiskelija on toivottavasti tuleva kollega, sillä tulevina vuosina eläköitymisen myötä meiltä poistuu suuri joukko sairaanhoitajia ja tarvitsemme alasta innostuneita osaajia. Hyvät ohjauskokemukset kantavat pitkään ja poikivat usein myös hyviä hakemuksia avoimiin tehtäviin.

Sairaanhoitajat ovat opiskelijoiden roolimalleja niin hyvässä kuin pahassa – ei ole siis yhdentekevää, minkälaisen kuvan sairaanhoitajan työstä ja alasta opiskelijoille annamme. Sairaanhoitajaliitossa nostamme tänä vuonna opiskelijat aikaisempaa voimakkaammin keskiöön, haastankin myös työyhteisöt miettimään omia opiskelijaohjauskäytäntöjä.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 1/18

Liekö konsultti käynyt kylässä vai mistä ihmeestä vakuutusyhtiön omistama yksityinen sairaala on keksinyt terveydenhuollon ammattilaisille hoivamestarin nimikkeen? Lähempi tarkastelu paljastaa hoivamestareiden olevan sairaanhoitajia, lähihoitajia ja jopa koulunkäyntiavustajia. Minua tämä hämmentää, saati sitten hoitoon hakeutuvaa potilasta. Hoivamestareiden lisäksi kyseinen sairaala kutsuu osaa sairaanhoitajista terveysmestareiksi ja osa löytyy hoitohenkilöstön nimikkeellä. Miksei sairaanhoitajaa kutsuta sairaanhoitajaksi?

Hämmennys kasvaa entisestään, kun osaamisensa sijaan ammattilaiset esittelevät harrastuksiaan yrityksen verkkosivuilla. Miten henkilökunnan harrastukset kuuluvat ihmisten hoitamiseen?

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä säädetään lailla. Tämän tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua. Kyseisessä laissa terveydenhuollon ammattihenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on saanut ammatinharjoittamisoikeuden (laillistettu ammattihenkilö) tai ammatinharjoittamisluvan (luvan saanut ammattihenkilö), sekä henkilöä, jolla on oikeus käyttää valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä (nimikesuojattu ammattihenkilö).

Sairaanhoitajat ovat laillistettuja ammattihenkilöitä, jotka tekevät hoitotieteeseen perustuvaa itsenäistä ja vastuullista työtä. Sairaanhoitajien tehtävänä on terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja hoitaminen sekä kärsimyksen lievittäminen.

Sairaanhoitajien osaamista ei pidä hämärtää epämääräisillä käsitteillä.

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 8/17

Uutta valinnanvapausmallia odotetaan syksyn aikana lausunnoille. Valinnanvapauden laajentamisen tarkoituksena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Asiakas voisi valita nykyistä monipuolisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia. Tavoitteena on, että asiakas pääsisi aiempaa nopeammin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle ja muihin palveluihin.

Lakiesitystä odotellessa organisaatioissa mietitään, kuinka hyvin nykyinen palvelutarjonta vastaa asiakkaiden tai potilaiden odotuksiin ja vaatimuksiin? Kuinka asiakas- tai potilaslähtöistä toiminta on ja kuinka se näkyy vai näkyykö?

Ruotsissa terveydenhuollon ammattilaiset lääkäreistä sairaanhoitajiin ovat nostaneet esiin käsitteen ihmislähtöinen hoitaminen, person-centred care. Se tarkoittaa ihmislähtöisyyttä, joka näkyy henkilökunnan ajattelutavassa ja toiminnassa.

Ajattelumallissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävä henkilö ja hänen perheensä ovat keskiössä, ihminen nähdään oman hoitonsa asiantuntijana ja tasavertaisena kumppanina. Hoidossa huomioidaan ihmisten tarpeet, arvot, perhetilanteet, sosiaaliset olosuhteet ja elämäntyyli.

Malli on nostettu keskiöön myös ruotsalaisessa hoitotyön lähijohtamiskoulutuksessa. Tutkimukset osoittavat, että ihmislähtöinen hoitaminen parantaa asiakkaan tai potilaan elämän- ja hoidon laatua, lisää tyytyväisyyttä ja turvallisuudentunnetta sekä vähentää hoitoaikoja ja kustannuksia.

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 7/17