Viime aikojen uutiset törkeistä laiminlyönneistä ikäihmisten hoivassa ja hoidossa ovat häpeällistä luettavaa. Miksi omaisten viestejä laiminlyönneistä tai ammattilaisten viestejä eettisestä uupumisesta ei kuultu tai haluttu kuulla ennen kuin valvova viranomainen puuttui peliin?

Yksityisessä terveydenhuollossa ei sinällään ole mitään vikaa. Se tosin edellyttää, että kuluttajalla on mahdollisuus äänestää kukkarollaan ja jaloillaan, mikäli homma ei toimi. Oikeassa markkinataloudessa huonolaatuiset ja epäkurantit palveluntarjoajat putoavat pois pelistä. Ikäihmisillä ei tätä valinnan mahdollisuutta ole. Hoiva ja hoito on yksityistetty suurelta osin monopoliasemassa toimiville hoivajäteille, joten oikeaa kilpailutilannetta ei ole olemassa. Etenkin pienillä paikkakunnilla hoivajätit ovat usein ainoa vaihtoehto.

Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa, ja jos palvelun tilaava julkinen taho määrittää hinnan alhaiseksi, voitto tehdään kuluja karsimalla, toisin sanoen laatua laskemalla. Hinta ei saa olla ainoa määräävä tekijä terveydenhuollon kilpailutuksessa! Hinnan lisäksi ostopalvelusopimuksissa tulee olla selkeät hyvän hoidon laatustandardit sekä sanktiot niiden noudattamatta jättämiselle.

Hyvä hoito ja hoiva edellyttävät oikein resursoitua ja osaavaa hoitohenkilöstöä. Mitoituksen on perustuttava ikäihmisten palveluntarpeeseen, ja sen on joustettava muuttuvien tarpeiden mukaan. Toisin sanoen henkilöstövoimavaroja on johdettava tiedolla. Niin palvelun tuottajien kuin tilaajienkin pitää kantaa vastuu ikäihmisten ihmisarvoisen elämän turvaamiseksi.

I äldrevården ska konkurrensen ske med kvalitet

De senaste tidernas nyheter om grova försummelser i vården och omsorgen av äldre är skamlös läsning. Varför har man inte hört eller velat höra på anhörigas signaler om försummelser eller yrkesutbildades budskap om etisk utmattning innan övervakande myndigheter ingriper?

Den privata hälsovården har i och för sig inget fel. Den kräver visserligen att konsumenten har möjlighet att rösta med plånboken och fötterna om inte jobbet blir gjort. I en riktig marknadsekonomi faller dåliga och inkuranta serviceleverantörer bort ur spelet. Äldre har inte detta val. Vård och omsorg har privatiserats till vårdjättar som till stor del verkar i monopolställning och därför existerar inte ett riktigt konkurrensläge. I synnerhet på mindre orter är vårdjättarna ofta det enda alternativet.

Ett företag ska göra vinst och om det offentliga som beställer servicen fastställer att priset är lågt görs vinst genom att gallra i kostnaderna, dvs. genom att sänka kvaliteten. Priset får inte vara den enda avgörande faktorn i konkurrensutsättningen av vården. Utöver priset bör i köptjänstavtalen ingå klara kvalitetsstandarder samt sanktioner för försummelse av att följa dem.

God vård och omsorg förutsätter riktigt resurserad och kunnig vårdpersonal. Dimensioneringen ska basera sig på äldres servicebehov och den ska vara flexibel enligt föränderliga behov. Med andra ord ska personalresurser utnyttjas med kunskap. Såväl serviceleverantörer som beställare bör bära sitt ansvar för att trygga de äldre ett människovärdigt liv.

 

 

”Työskentelemme kuin veitsenterällä odottaen, milloin tapahtuu katastrofi.” ”Sairaanhoitajapula kuormittaa työyhteisöä. Tilanne on jatkuvasti päällä.”

Näin kertoivat sairaanhoitajat Sairaanhoitaja-lehden kysyessä lukijoiden ajatuksia sairaanhoitajapulasta. Samankaltaiset viestit ovat valitettavasti viime aikoina lisääntyneet. Sairaanhoitajien lähettämistä ajatuksista lisää Sairaanhoitaja-lehdessä 2/2019 https://shlehti.sairaanhoitajat.fi/.

Tammikuussa julkaistut sairaanhoitajien työolobarometrin tulokset vahvistavat edellä esitettyjä kokemuksia. Tulokset ovat hälyttäviä. Niitä voidaan pitää korkeintaan tyydyttävinä. Erityisen huolestuttavaa on, että pudotusta on tullut kaikilla osa-alueilla. Aikaisemmin 26–35-vuotiaat sairaanhoitajat olivat muita tyytymättömimpiä, nyt myös 36-45-vuotiaat ovat liittyneet tähän ryhmään. Tuloksista kerrotaan lisää tämän lehden uutispalstalla sivulla x. Barometri julkaistiin jo viidennen kerran. Kyselyn vastaajina oli 1795 Sairaanhoitajaliiton jäsentä.

Sairaanhoitajaliitossa otamme sairaanhoitajien viestin vakavasti, ja viemme sitä eteenpäin päättäjille ja organisaatioiden johdolle. Olemme nostaneet tämän vuoden Sairaanhoitajapäivien paneelikeskustelun otsikoksi: Jaksaa, jaksaa! Vaan entä, jos ei jaksakaan? Kuuleeko kukaan? Sairaanhoitajan hätähuuto. Resurssipula ja jatkuvat muutokset uuvuttavat kovimmankin ammattilaisen. Mikä avuksi?

Haluamme löytää ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi, toivottavasti nähdään Sairaanhoitajapäivillä!

Orkar, orkar! Eller om man ändå inte orkar?

”Vi arbetar som på en knivsegg och väntar när en katastrof ska ske.” ”Sjukskötarbristen belastar arbetsenheten. Aktion pågår hela tiden.”

Så berättar sjukskötarna. När tidningen Sairaanhoitaja-Sjukskötaren frågade om läsarnas tankar om sjukskötarbristen. Liknande besked har tyvärr ökat den senaste tiden. Mer om tankarna som sjukskötarna sänt oss på Sjuksjötaren 2/2019 https://shlehti.sairaanhoitajat.fi/.

Resultaten av sjukskötarnas arbetsbarometer som publicerades i januari styrker de ovan framförda erfarenheterna. Resultaten är alarmerande. De kan högst anses nöjaktiga. Speciellt oroväckande är att nedgång skett på alla delområden. Tidigare var 26–35-åriga sjukskötare mer missnöjda än andra, nu har även 36–45-åringarna anslutit sig till samma grupp. Om resultaten berättas mer på nyhetsspalten i denna tidning på sid. X. Barometern publicerades redan för femte gången. Enkäten besvarades av 1795 medlemmar i Sjuksköterskeförbundet.

I Sjuksköterskeförbundet tar vi sjukskötarnas svar på allvar och för det vidare till beslutsfattarna och organisationernas ledare. Vi har tagit till rubrik för paneldiskussionen vid årets Sjukskötardagar: Orka, orka! Eller om man ändå inte orkar? Är det någon som hör? Sjukskötarens nödrop. Resursbrist och ständiga förändringar gör även den hårdaste professionella utmattad. Vad hjälper?

Vi vill finna lösningar för att rätta till situationen, förhoppningsvis ses vi på Sjukskötardagarna!

Hyvää alkanutta vuotta! Tänä vuonna Sairaanhoitajaliiton erityisenä painopisteenä on perusterveydenhuolto. Haluamme nostaa esiin perusterveydenhuollossa toimivien sairaanhoitajien valtavan laajan osaamisen, jota tarvitaan muuan muassa potilaiden moninaisten tarpeiden ja sairauksien hoitamiseksi.

Työlle ominaista on laaja-alaisuus ja usein itsenäinen työskentely varsinkin vastaanotoilla. Sairaanhoitajavastaanottojen osuus avohoidon vastaanottokäynneistä on lähellä lääkärikäyntien määrää, joten lääkärille pääsyn ohella tulisi tarkastella sairaanhoitajan vastaanotolle pääsyä.

Nostamme esiin myös ne perusterveydenhuollon kehittämistarpeet ja työn haasteet, jotka vaativat pikaisia ja konkreettisia toimia. Julkaisemme tammikuun lopulla kahden vuoden välein toteutettavan sairaanhoitajien työolobarometrin tulokset.

Valitettavasti tuloksissa ei ole aihetta iloon etenkään perusterveydenhuollon osalta. Tyytymättömimpiä työoloihinsa olivat kotihoidossa, kotisairaanhoidossa, kotipalvelussa ja palveluasumisessa työskentelevät sairaanhoitajat. Heidän tyytymättömyytensä kohdistuu muita yksiköitä erityisemmin perehdytykseen, töiden jakamiseen osaamisen perusteella, mentorointitoimintaan ja työtä helpottaviin teknologisiin sovelluksiin.

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 1/19.

___

Med tyngdpunkt på primärvården

Gott nytt år! I år ha sjuksköterskeförbundet primärvården som speciell tyngdpunkt. Vi vill lyfta fram det mycket stora kunnandet hos sjukskötarna i primärvården. Den behövs bl.a. i vården av patienter med mångahanda behov och sjukdomar.

Karakteristiskt för arbetet är dess omfattning och ofta självständiga arbete i synnerhet på mottagning. Sjukskötarmottagningarnas andel av öppna vårdens mottagningsbesök ligger nära läkarbesökens antal, och utöver tillgängligheten till läkare borde man även betrakta tillgängligheten till sjukskötarnas mottagning.

Vi lyfter fram även de utvecklingsbehov och arbetsutmaningar i primärvården som kräver snabba och konkreta åtgärder. Vi publicerar i slutet av januari resultaten av sjukskötarnas arbetsmiljöbarometer som görs med två års intervall.

Tyvärr ger inte resultaten orsak till glädje i synnerhet för primärvårdens del. Mest missnöjda med sina arbetsförhållanden är sjukskötare som arbetar i hemvården, hemsjukvården, hemservicen och serviceboendet. Deras missnöje riktar sig mer än i övriga enheter mot introduktionen, fördelningen av arbete enligt kunnande, mentorverksamheter och tekniska tillämpningar som underlättar arbetet.

Nina Hahtela, Sjukskötarförbundets ordförande
Översättning Hans Falck

Sosiaali- ja terveydenhuollossa meneillään olevat uudistukset ja eläköitymisen vuoksi niukkenevat hoitohenkilöstöresurssit edellyttävät organisaatioilta toimintatapojen uudistamista. Olemmeko varautuneet tähän vai porskutammeko eteenpäin tästä välittämättä?

Sairaanhoitajien osaaminen on kohdennettava potilaille ja asiakkaille lisäarvoa tuottavaan työhön. Ei ole järkevää teettää korkeasti koulutetuilla sairaanhoitajilla välillistä työtä, kuten siivoamista tai ruoanlaittoa. Valinnanvapaus lisää hoitopalveluiden monipuolisuutta, mikä edellyttää niin vastavalmistuneilta sairaanhoitajilta kuin pitkän linjan tekijöiltä paitsi uudenlaista osaamista myös kokonaan uudenlaista orientaatiota. Vahvan hoitotyön osaamisen lisäksi sairaanhoitajilta edellytetään tulevaisuudessa muun muassa ennakointi-, markkinointi- ja liiketoimintaosaamistaitoja. Myös digitalisaatio ja muu teknologinen kehitys muovaavat sairaanhoitajien osaamisvaatimuksia vahvasti.

Tulevaisuus, jossa asiakkaat ja potilaat valitsevat ja äänestävät jaloillaan, edellyttää myös asiakaskokemuksen ymmärtämistä. Tämä asettaa uudenlaisia vaatimuksia myös hoitotyön johtajille. Palvelujen johtamisen ja palvelumuotoilun ymmärtäminen ovat keskeisiä osaamisvaltteja tulevaisuudessa.

Maailman muuttuessa hurjaa vauhtia yksi asia kuitenkin pysyy ja säilyy. Sairaanhoitajan työ potilaan ensisijaisena inhimillisenä kohtaajana on koko hoitoprosessiarvoketjun keskeisintä sisältöä nyt ja tulevaisuudessa.

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 8/18.

___

Hur ser sjukskötarens framtid ut?

De i social- och hälsovården pågående reformerna och de på grund av pensionering allt knappare personalresurserna kräver av organisationerna ändring av verksamhetsformer. Är vi beredda på detta eller kör vi på som förut utan at bry oss om det?

Sjukskötarnas kunnande är inriktat på arbete som ger mervärde för patienterna och klienterna. Det är inte rationellt att låta sjukskötare göra indirekt arbete såsom städning eller matlagning. Valfriheten ökar vårdtjänsternas mångsidighet vilket förutsätter av såväl nyblivna sjukskötare som dem som gått den långa vägen utom nytt kunnande även helt ny orientering. Utöver starkt vårdarbetskunnande krävs av sjukskötarna i framtiden bland annat färdigheter i förutseende, marknadsföring och affärsverksamhet. Även digitalisering och annan teknologisk utveckling modifierar sjukskötarnas kunskapskrav starkt.

Framtiden där klienterna och patienterna väljer och röstar med fötterna kräver även att klienterfarenhet förstås. Detta ställer nya krav även på vårdarbetscheferna. Att leda tjänster och förstå serviceformgivning är centrala kunskapstrumfar i framtiden.

När världen förändras i rasande fart blir dock en sak kvar och oförändrad. Sjukskötarens arbete som patientens närmaste mänskliga kontakt är hela vårdprocessvärdekedjans centralaste innehåll nu och i framtiden.

Nina Hahtela, Sjukskötarförbundets ordförande
Översättning Hans Falck

Sairaanhoitajat ovat terveydenhuollon suuri ja korkeasti koulutettu ammattiryhmä. Työ on vastuullista ja edellyttää itsenäistä päätöksentekoa. Päätöksentekokyvyn lisäksi tarvitaan ongelmanratkaisutaitoja. Sairaanhoitajan on osattava soveltaa laajaa teoreettista tietoa käytäntöön. Työ voi olla hektistä, joten sairaanhoitajilla tulee olla myös organisointi- ja koordinointikykyä. Sairaanhoitajat toimivat itsenäisesti osana moniammatillista tiimiä.

Miltä edellä luetellut muutamat ammatin vaatimukset kuulostavat? Ainakin minusta ne kuulostavat asiantuntija-ammatilta. Kuitenkin suomalaiset sairaanhoitajat kokevat, että sairaanhoitajia arvostetaan vain juhlapuheissa.

Useissa maissa sairaanhoitajat ovat arvostettu ammattiryhmä niin muiden ammattilaisten kuin väestön silmissä. Näille maille on tyypillistä erikoissairaanhoitajakoulutus. Sairaanhoitajilla on mahdollisuus hankkia syväosaamista omalta erikoisalaltaan. Meillä Suomessa syväosaamisen tuottaminen on tällä hetkellä sysätty pitkälti työnantajille, mikä tarkoittaa pitkiä perehdytysaikoja.

Säästösyistä organisaatiot näyttävät yhdistäneen useita erilaisia erikoisaloja, jolloin sairaanhoitajien odotetaan ilman erikoistumista hallitsevan hyvinkin erilaisten sairauksien hoidon.

Ammattikorkeakoulujen myötä sairaanhoitajakoulutus nousi kandidaattitasoiseksi koulutukseksi, mutta samalla hävitettiin tutkintoon johtava erikoiskoulutus. Laaja-alainen peruskoulutus on tarpeen, mutta tutkintoon johtavat erikoistumiskoulutukset tulisi tuoda takaisin. Se nostaisi sairaanhoitajien omaa ammattiylpeyttä sekä asiantuntijastatusta.

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 7/18.

___

Specialiseringsutbildning ger yrkesstolthet och expertstatus

Sjukskötarna är en stor och högt utbildad yrkesgrupp i hälso- och sjukvården. Arbetet är ansvarsfullt och kräver självständigt beslutsfattande. Utöver beslutsfattande behövs förmåga att lösa problem. Sjukskötaren ska kunna omsätta omfattande kunskap i praktiken. Arbetet kan vara hektiskt och sjukskötaren bör även ha organiserings- och koordineringsförmåga. Sjukskötarna arbetar självständigt som en del av multiprofessionellt team.

Hur låter de ovan uppräknade några kraven på yrket? Åtminstone för mig verkar de som expertyrke. Ändå upplever finska sjukskötare att sjukskötare värderas bara i festtal.

I flera länder är sjukskötare en högt värderad yrkesgrupp såväl i de yrkesutbildades som i allmänhetens ögon. Typiskt för sådana länder är specialsjukskötarutbildningen. Sjukskötare har möjlighet att skaffa sig djupa kunskaper på sitt eget specialområde. Hos oss i Finland har frambringandet av djupa kunskaper skjutits över på arbetsgivaren, vilket innebär långa introduktionstider.

Av sparskäl verkar organisationerna ha förenat flera olika specialiteter och då förväntas sjukskötarna utan specialisering behärska vården vid t.o.m. mycket olika sjukdomar. I och med yrkeshögskolorna steg sjukskötarutbildningen till utbildning på kandidatnivå, men samtidigt slopades specialistutbildningen som ledde till examen. Omfattande grundutbildning behövs men specialutbildning som leder till examen ska återinföras. De skulle höja sjukskötarnas egna yrkesstolthet och expertstatus.

Nina Hahtela, Sjukskötarförbundets ordförande

Översättning Hans Falck

Muistatko vielä miltä tuntui sairaanhoitajaopintojen alussa? Itselläni mieleen palaa ensimmäiseen harjoitteluun liittyvä jännitys.

Tänäkin syksynä työyksiköihin tupsahtaa uusi joukko vasta opintonsa aloittaneita kuin jo opinnoissaan pidemmällä olevia innokkaita, mutta ehkä myös osaamistaan epävarmoja opiskelijoita. Harjoittelu on olennainen osa sairaanhoitajakoulutusta, joten ei ole samantekevää, miten harjoittelut hoidetaan. Merkittävässä roolissa on sairaanhoitajan ja opiskelijan välinen ohjaussuhde sekä työyksikön ilmapiiri. Onnistuessaan harjoittelu vahvistaa opiskelijan ammatillista identiteettiä ja osaamista. On tärkeää, että ohjauksesta vastaavilla sairaanhoitajilla on myös mahdollisuus päivittää säännöllisesti ohjausosaamistaan.

Myös muun osaamisen päivittämisen mahdollisuus tulee olla itsestäänselvyys sairaanhoitajille koko työuran ajan, sillä tutkimustiedon määrä kasvaa vuosittain 8 –9 prosenttia ja kaksinkertaistuu noin yhdeksän vuoden välein. Tutkitun tiedon nopean päivittymisen ohella osaamisen päivittämistä edellyttävät myös toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset kuten digitalisaatio, hoitoaikojen lyheneminen ja hoidon siirtyminen enenevästi pois sairaaloiden seinien sisältä. Potilaan ja ammattilaisen roolien muutos, väestön ikääntyminen, pitkäaikaissairauksien lisääntyminen sekä näyttöön perustuvat yhtenäiset käytännöt edellyttävät myös mahdollisuutta osaamisen päivittämiseen.

Työelämä muuttuu kovaa vauhtia, poliittisilta päättäjiltä edellytetään nyt ripeää päätöstä elinikäisen osaamisen rahoituksen turvaamiseksi.

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 6/18.

 

I arbetslivet behovs ständig inlärning

Kommer du ännu ihåg hur det kändes i början av sjukskötarstudierna? Själv kommer jag ihåg spänningen i anslutning till den första praktiken.

Även i höst dyker det upp i arbetsenheterna en ny skara nyss startade studerande liksom ivriga som hunnit längre i studierna men kanske också är osäkra på sitt kunnande. Praktiken är en väsentlig del sjukskötarutbildningen så det är inte likgiltigt hur praktiken sköts. En betydelsefull roll spelar handledningsrelationen mellan sjukskötare och studerande samt atmosfären på arbetsenheten. Lyckad praktik stärker studerandens professionella identitet och kunnande. Det är viktigt att också sjukskötarna som ansvarar för handledningen har möjlighet att regelbundet uppdatera sitt handledningskunnande.

Även möjligheten att uppdatera det övriga kunnandet bör vara en självklarhet för sjukskötare under hela arbetskarriären eftersom mängden vetenskapliga data årligen växer 8–9 procent och fördubblas på cirka nio år. Utom den snabba uppdateringen av vetenskaplig kunskap krävs även uppdatering av förändringarna i verksamhetsmiljön såsom digitalisering, kortare vårdtider och tilltagande övergång av vården ut från sjukhusen. Även förändrade roller hos patienter och yrkesutbildade, allt äldre befolkning, ökad mängd långtidssjukdomar och evidensbaserad gemensam praxis kräver möjlighet till uppdatering av kunnandet.

Arbetslivet förändras snabbt, av politiska beslutsfattare krävs nu raska beslut för att säkra finansieringen av livslångt kunnande.

Nina Hahtela, Sjukskötarförbundets ordförande

Översättning Hans Falck

Kesän kynnyksellä on hyvä tarkastella, mitä olemme saaneet alkuvuodesta aikaiseksi. Olemme kysyneet jäsenistöltämme muun muassa sitä, mihin työaika kuluu ja miten sairaanhoitajat toimivat huomatessaan epäeettistä toimintaa. Lisäksi olemme yhteistyössä Hoitotyön tutkimussäätiön kanssa kysyneet, miten näyttöön perustuva toiminta toteutuu. Kyselyillä olemme saaneet arvokasta tietoa teiltä, ja tätä tietoa olemme vieneet eteenpäin päättäjille ja medialle.

Suomessa kevättä on leimannut soteen ja rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvä vaikuttamistyö erilaisten kannanottojen ja lausuntojen sekä päättäjien tapaamisten muodossa. Myös kansainvälinen yhteistyö on ollut vilkasta, tästä esimerkkinä se, että tulin valituksi Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajana Euroopan sairaanhoitajaliiton (EFN) varapuheenjohtajaksi.

Alueelliset tapaamiset ovat tuoneet hyvän kuvan sairaanhoitajan työn iloista ja suruista eri puolilla maata. Olemme kevään aikana käyneet seitsemässä alueyhdistyksessä ja samalla vierailleet työpaikoilla tai jäsenilloissa. Sairaanhoitajaliiton saattohoitokiertuetta jatkettiin kahdella paikkakunnalla keväällä. Saimme hyvää palautetta, kaikkiaan noin 500 sairaanhoitajaa osallistui ilmaiseen koulutukseen kiertueen aikana.

Jäsenistöllemme ilmaiset webinaarit ovat jatkuneet teemoista akuutti kipu, motivoiva ohjaus ja ihmiskaupan uhrien tunnistaminen. Uutena jäsenetuna aloitimme kansalliset ja kansainväliset opintokäynnit. Toukokuun lopussa uudeksi jäseneduksi tuli vielä Tutkiva Hoitotyö-lehti.

Syksystä näyttää tulevan vähintään yhtä vilkas kuin keväästä, mutta tässä välissä hengähdämme ja toivotamme teille kaikille rentouttavaa kesää!

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 5/18.


Lång het vår

På tröskeln till sommaren är det bra att granska vad vi åstadkommit under början av året. Vi har frågat våra medlemmar bland annat vad arbetstiden används till och vad sjukskötare gör när de märker oetisk verksamhet. Dessutom har vi i samarbete med Stiftelsen vår vårdforskning frågat hur evidensbaserad verksamhet görs. Genom förfrågningarna har vi fått värdefull information av er och den informationen har vi fört vidare till beslutsfattare och media.

I Finland har våren präglats av påverkningsarbetet kring vårdreformen och begränsad läkemedelsförskrivning i form av olika ställningstaganden och utlåtanden samt möten med beslutsfattare. Även det internationella samarbetet har varit livligt, och exempel på detta är valet av Sjuksköterskeförbundets ordförande till vice ordförande för Sjukskötarnas europeiska organisation (EFN).

Regionala träffar har gett en bra bild av sjukskötararbetets glädje och sorger på olika håll i landet. Vi har under våren besökt sju regionala föreningar och samtidigt varit med på arbetsplatser och medlemskvällar. Vi fick bra respons, allt som allt cirka 500 sjukskötare deltog i gratis kurser under turnén.

Webinarier som är gratis för våra medlemmar har fortsatt om teman som akut smärta, motiverande handledning, igenkänning av offer för människohandel. Som ny medlemsförmån startade nationella och internationella studiebesök. I slutet av maj tillkom även tidningen Hoitotyö som ny medlemsförmån.

Hösten ser ut att bli minst lika livlig som våren, men innan dess drar vi andan och tillönskar er alla avslappnande sommar.

Nina Hahtela, Sjukskötarförbundets ordförande

Översättning Hans Falck

On aika kiinnittää huomiota sairaanhoitajien tekemän työn merkitykseen! Tämän viestin kansainvälinen sairaanhoitajaliitto (ICN) ja maailman terveysjärjestö (WHO) lähettävät helmikuun lopulla alkaneella kolmivuotisella Nursing Now -kampanjalla. Se nostaa maailmanlaajuisesti sairaanhoitajien profiilia ja asemaa väestön terveyden varmistajina. Kampanjalla vaikutetaan päätöksentekijöihin ja tuetaan sairaanhoitajien merkittävää työtä.

Sairaanhoitajat ovat avaintoimijoita tulevaisuuden muuttuviin terveystarpeisiin vastaajina. Jotta näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan, on sairaanhoitajien osaaminen otettava täysimääräisesti käyttöön. Osaamisen päivittämisen mahdollisuus on varmistettava täydennyskoulutuksella.

Sairaanhoitajien työ muuttuu ja kehittyy yhteiskunnasta ja ympäristöstä tulevien haasteiden sekä teknologian kehityksen myötä. Näiden uusien työnkuvien kehittämiseksi ja tukemiseksi tarvitsemme päätöksentekijöiden tuen. Hoitotyön näkökulman, sairaanhoitajien äänen, on oltava mukana kaikessa terveydenhuollon päätöksenteossa. Tämän varmistamiseksi tarvitsemme toimivaltaisia hoitotyön johtajia kaikille johtamisen tasoille.

Kampanja on saanut suojelijakseen Cambridgen herttuattaren Catherinen. Haastan nyt suomalaiset päätöksentekijät ja vaikuttajat sairaanhoitajien työn tueksi ja työn merkityksen puolestapuhujiksi! Kampanja kestää vuoteen 2020 saakka, joka on Florence Nightingalen syntymän 200-vuotisjuhlavuosi ja samalla globaali hoitotyön juhlavuosi.

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 4/18.

 

Kirjoitan tätä juttua ystävänpäivän aattoiltana talvisessa Espoossa. Viime viikolla julkaistiin Hoitotyön tutkimussäätiön ja Sairaanhoitajaliiton yhdessä tekemän kansallisen kyselyn tulokset näyttöön perustuvan toiminnan toteutumisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Sairaanhoitajaliiton yhtenä tavoitteena on lisätä sairaanhoitajien näyttöön perustuvaa toimintaa. Kyselyllä saatiin suuntaa-antava käsitys tilanteesta, joka sairaanhoitajan työssä ja työpaikoilla tällä hetkellä on.

Odotin itse hieman pelon sekaisin tuntein kyselyn tuloksia. Olenhan nähnyt niin monen työpaikan tilanteen ja todennut, että näyttöön perustuva toiminta on vain muutamien sairaanhoitajien ja, jos uskallan sanoa, yksittäisten esimiesten käsissä.

Näyttöön perustuva toiminta kyllä tunnistetaan, mutta sitä ei käytännössä juuri toteuteta. Emme siis tarjoa potilaillemme ja asiakkaillemme parasta mahdollista ajantasaista hoitoa. Kyselyssä näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamisen haasteiksi mainittiin organisaation sisäinen hierarkia, resurssien vähäisyys ja perusteettomat rutiinit. Syitä me osaamme kyllä keksiä.

Nyt haluaisin haastaa teidät kaikki. Tämän lehden ilmestymisen jälkeen on pian sairaanhoitajapäivät, ja teistä moni on tulossa sinne mukaan. Päivillä on useita toinen toistaan mielenkiintoisempia luentoja, joista voi ottaa opiksi. Etsitään kaikki ainakin yksi hyvä käytäntö, jonka nostamme keskusteluun omalla työpaikallamme. Näin voimme pienillä teoilla edistää näyttöön perustuvan toiminnan leviämistä.

Heli Naukkarinen, Sairaanhoitajaliiton varapuheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 3/18

Meilahden leikkaus- ja anestesiaosastolla työskentelevät sairaanhoitajat nostivat tammikuussa (HS 10.1.) esiin vakavan työturvallisuusongelman – uupumisen, joka johtuu kohtuuttomasta varallaolosta. Sairaanhoitajat tekevät töitä päivystävillä leikkausosastoilla jopa kolme viikkoa putkeen ilman oikeita vapaapäiviä.

Varallaolotunteja voi pahimmillaan olla jopa enemmän kuin varsinaisia tunteja. Tämän vuoksi omaa elämää on lähes mahdotonta suunnitella. Kuormitus lisää sairauspoissaoloja ja työpaikan vaihtoaikeita. Uupuneet ammattilaiset ovat uhka myös potilasturvallisuudelle.

Kierre pitää katkaista, etteivät kokeneet sairaanhoitajat vaihda työpaikkaa uupumisen vuoksi. Vaativasta työstä johtuen perehdytysajat ovat pitkiä, joten uudet rekrytoinnit eivät tuo nopeaa pelastusta tilanteeseen.

Ongelman esiin nostaneet sairaanhoitajat esittivät asiaan hyvän ratkaisuehdotuksen. He uskovat, että kierre voidaan ratkaista, jos vuorolistat mietittäisiin järkevämmiksi ja tasapainoisemmiksi ja palkkoja nostettaisiin. He ehdottavat myös leikkaustoiminnan jakamista blokkeihin, jotta yhden ja saman ihmisen ei tarvitsisi hallita kaikkea mahdollista.

HUS on ilmoittanut puuttuvansa asiaan, mutta miksi asioihin puututaan vasta niiden kärjistyttyä? Tilanne on ollut tiedossa jo kauan.

Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 2/18